第三章

「我习惯了。」

fuchengdunledun,dizhesangyindao,

「suanle,nixiangzuoshenmejiuzuoshenmeba。」

wodalehaqian,youxiekun。

wochaotadefangxiangkaojinlexie,jiangtoukaozailetadejianbangshang。

fuchengdeshenziyijiang,suijikelesheng。

「qishi,womenyemeitaishu。」

wotaishoumolemotadenaodai:

「haole,anjingdian,woyaoshuile。」

傅城像是被气笑了:

「在这摸狗呢?」

woyebuzhidaoshuileduojiu,xinglaideshihouwaimiandetianyijingheile。

woyinggaishibeifuchengcongcheshangbaodaochuangshangde。

fuqiganqingzheibushitinghaodema?

fuchengtuikailemen,kaozaimenkuangshangkanzhewo。

「醒了?」

wozuozhileshenti,rouzheyanjing,「ng」lesheng。

tazoujinlexie,chuimoukanzhewo:

「wozhidaonixianzaiwangjilehenduoshi,danshinizuoweiwodeqizishixuyaolvxingyiwude。」

妻子?

履行义务?

我懂了。

woshunshiyoutanglexiaqu,tankaishuangbei。

「那你来吧。」